”Homekoirat tekivät ilmaisuja, mitä me nyt teemme?”
”Voiko täällä enää asua?”
”Onko irtaimisto ja kaikki tavarat nyt piloilla?”
”Homekoira ei tehnyt ilmaisuja, joten voimmeko nyt olla aivan varmoja talomme kunnosta?”
”Pitääkö myyjälle ilmoittaa?”
Homekoira tilattiin melko uuteen omakotitaloon. Talo oli valmistunut noin kaksi vuotta sitten. Tilaaja oli havainnut alakerrassa jotain hajuhaittaa ja epäili myös terveyshaittaa, koska flunssat pitkittyivät ja olo oli tukkoinen. Asunnossa oli jo tehty jotain tutkimuksia, mutta niissä ei ollut tullut ilmi mitään erityistä. Kosteusmittauksissa ei havaittu kohonneita arvoja. Homekoirayrityksen punainen pakettiauto ajoi talon eteen.
Talo näytti tosi hyvältä. Se sijaitsi mäen päällä, sokkeli oli siisti, sadevedet oli johdettu kaivoihin ja salaojien tarkastuskaivot löytyivät helposti. Homekoirat ilmaisivat alakerrassa todella laajasti lattiaa. Asiakas sai tutkimuksesta kirjallisen raportin ja kutsui seuraavaksi tutun timpurin paikalle avaamaan rakenteita. Asiakas soitti minulle muutaman viikon kuluessa ja kertoi, että koirat ovat tainneet erehtyä. Kaikki oli aivan kuivaa ja timpurin sanoin ”villa on kuin pakasta otettua”. Kehotin asiakasta ottamaan materiaalinäytteen villasta. Sain sähköpostia parin viikon päästä. Alapohja oli täynnä sädesientä ja asunto meni välittömästi asumiskieltoon. Syy: rakennusaikainen kosteus.
Homekoiran ilmaisu tarkoittaa, että kohdasta tulee koiralle koulutettua homeen hajua. Vaurion laajuutta tai vakavuutta ei pysty päättelemään koirasta. Koiran ilmaisu joko on tai ei ole, ei ole mitään ”paljon” tai ”vähän” tai ”viitteitä jostain”. Homekoiralta voi myös jäädä jotain löytymättä. Esimerkiksi ylipaineen takia ilmavirtaukset voivat kulkeutua niin, että koiralla ei ole mahdollista saada vainua homeesta. Jatkotutkimukset kannattaa teettää kosteus- ja homevaurioihin erikoistuneella asiantuntijalla. Lajin määritys, runsaus, vaurion laajuus ja korjaussuunnitelmat eivät kuulu homekoirayritykselle. Koirat eivät ilmoita homeen tarkkaa alkuperää, ei sen laajuutta eikä vakavuutta.
Homekoiran ilmaisemasta paikasta voidaan ottaa materiaali-, ilma- tai pyyhintänäytteitä. Tavanomaisesta poikkeava mikrobipitoisuus tai lajisto viittaa homevaurioon. Näytteen ottaminen ja analysointi maksavat yleensä muutaman satasen. Materiaalinäytteitä otetaan poraamalla reikä rakenteisiin ja otetaan esimerkiksi villaa tai purua näytteeseen. Reikä voidaan tehdä esimerkiksi rasiaporalla. Usein asiakkaat, remontoijat ja jopa jatkotutkijat hämmästelevät sitä, että koira ilmaisemassa kohdassa kaikki näyttää olevan kuivaa eikä näy mitään erityistä. Homekoira voi ilmaista myös kuivaa hometta. Homevaurio ei läheskään aina ole silmin havaittavissa eikä se välttämättä haise ihmisen nenään mitenkään. Materiaalinäytteet lähetetään niitä tutkiviin laboratorioihin ja vastauksen saa yleensä parissa viikossa. Näytettä ei kannata ottaa itse, jos ei osaamista ole riittävästi.
Asunnosta voidaan ottaa myös sisäilmanäyte. Sisäilmanäytteet kannattaa ottaa talviaikaan maan ollessa jäässä. Kesällä luonnon homeitiöt voivat vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Toki niitä voidaan ottaa kesälläkin ja silloin otetaan vertailunäyte ulkoilmasta. Sisäilmanäytteet voivat kertoa pitoisuuksia ja homelajeja, mutta niiden avulla ei voida paikallistaa vaurioita.
Kosteusmittaukset kertovat pintakosteudesta, mutta sen avulla ei välttämättä löydetä homevauriota. Kosteus on olennainen osa homevaurion syntymisessä, mutta vaurio voi olla mittaushetkellä täysin kuiva. Mitään homemittaria ei ole olemassa. Homekoira onkin ainoa rakenteita rikkomaton tapa löytää homevaurio. Koiratutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida ottaa kantaa siihen, onko talossa terveellistä asua vai ei. Vain viranomainen voi asettaa asunnon asumiskieltoon.
Usein kysytään sitä, että voidaanko hometalossa olleet tavarat siirtää uuteen paikkaan. Jotkut voivat oireilla tavaroistakin. Irtaimiston kunto pitää miettiä tapauskohtaisesti. Kovat pinnat on helpompi puhdistaa kuin pehmeät. Sisäilmaa voivat heikentää myös muut yhdisteet kuin homeet. VOC:eilla tarkoitetaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (volatile organic compounds). Näiden lähteitä voivat mikrobien lisäksi olla mm rakennusmateriaalit, huonekasvit, ulkoilma, maalit, lakat, pesuaineet ja kotieläimet.