Kuntotarkastajana voi Suomessa toimia kuka tahansa. Mitään pakollista pätevyyttä ei ole. FISE myöntää vapaaehtoisia asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) pätevyyksiä. FISE on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta vuonna 2003 perustettu voittoa tavoittelematon yritys, jonka tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen, rakennusalalla olevien henkilöiden kehittymisen edistäminen ja henkilöpätevyyksiin liittyvän yhdenmukaisen informaation tuottaminen toimialalle (www.fise.fi).
Kuntotarkastukseen sisältyy aina kirjallinen raportti. Siihen ostajan kannattaa perehtyä huolellisesti! Usein asuntokaupoilla on kova kiire, mutta raportin lukemiseen on oltava aikaa. Kaupan ehtoihin ei pidä sitoutua, ennen kuin kaupan kohteen kunto on tarkasti ostajalla tiedossa. Pitää olla aikaa tehdä niin halutessaan homekoiratutkimus ja / tai kuntotarkastus ja perehtyä niistä saataviin raportteihin.
Jos kuntotarkastuksessa havaitaan puutteita, riskejä tai mitä tahansa epäilyttävää, niin silloin pitää tarkasti sopia menettelytavoista. Nämä asiat pitää oikeastaan sopia jo ennen kuntotarkastusta ja / tai homekoiratarkastusta. Eihän kukaan tarjoa käytetystä autostakaan mitään summaa, ennen kuin auto on nähty, koeajettu ja tutkittu tarkasti. Myyjän pitää tietää mitä myy ja ostajan on tiedettävä mitä ostaa. Tarvittaessa kannattaa käyttää apuna lakimiestä. Pitää sopia siitä, että korjataanko mahdolliset vauriot ennen kauppoja vai kauppojen jälkeen ja kuka korjaa ja kuka maksaa.
Kuntotarkastukseen liittyy monenlaisia termejä, jotka saattavat hämmentää asiakasta. Kuntoarviossarakennuksen kuntoa arvioidaan pääsääntöisesti aistinvaraisesti rakenteita rikkomatta tai avaamatta. Asuinkiinteistöjen kuntoarvion tekevät eri alojen asiantuntijat yhteistyönä, esimerkiksi kaikki LVI-asiat. Kuntoarvioon kuuluu usein pitkän ajan kunnossapitosuunnitelma. Kuntoarvioijille on olemassa valtakunnallinen tutkintokoe. Sen läpäissyt voi käyttää titteliä kuntoarvioija PKA.
Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä on yleensä rakenteita rikkomaton ja aistinvarainen tutkimistapa. Siinä selvitetään rakennuksen kuntoa, mahdollisia korjaustarpeita ja siinä voi olla toimenpide-ehdotuksia. Taloa arvioidaan aistinvaraisesti ja myyjää haastattelemalla. Rakenteet käydään läpi ja huomioidaan riskirakenteet. Valtakunnallisen tutkintokokeen läpäissyt voi käyttää nimikettä asuntokaupan kuntotarkastaja AKK. Mitään virallisia tai lakiin perustuvia pätevyysvaatimuksia ei kuntotarkastajilla ole.
Kuntotutkimus on tarkempi ja siinä yleensä avataan rakenteita. Kuntotutkimuksia tehdään, kun pitää selvittää rakenteita tarkemmin. Tavoitteena on selvittää jonkin vaurion tai ongelmakohdan laajuus ja vakavuus ja annetaan toimenpide-ehdotuksia. Kuntotutkimuksia ja vastaavia selvityksiä tekevät mm VTT:n henkilösertifioimat rakennusterveysasiantuntijat.
Kuntotarkastusten tavoitteena on saada puolueetonta tietoa rakennuksen kunnosta, korjaustarpeista, riskirakenteista ja terveysriskeistä. Se muodostuu kuntotarkastajan omista havainnoista, talon käyttäjän tiedoista ja talon asiakirjoista saaduista tiedoista. Taloa tutkitaan sisältä ja ulkoa. Kuntotarkastus kertoo talon sen hetkisestä kunnosta. Kuntotarkastuksessa selvitetään muun muassa salaojat, sadevesien ohjaus, perustukset, alapohjarakenteet, ulkoseinät, julkisivut, ikkunat, yläpohja, ullakko, vesikatto, kosteat tilat, lämmitysjärjestelmät ja ilmanvaihto. Riskihavaintojen pohjalta voidaan tehdä tarkempia tutkimuksia. Kuntotarkastaja voi tarvittaessa myös suositella homekoiratutkimusta, jotta rakenteita ei avattaisi turhaan.